Perjantain ja lauantain välinen yö oli aivan kamala. Perjantaina ruoka ei pysynyt sisällä ja olo oli heikko ja illalla tuli myös satunnaisia kipeitä supistuksia. Yöllä alko sitten kivuliaat supistukset, joita kesti 5-6 tuntia noin kymmenen minuutin välein. Kipu ei hävinnyt supistuksien välillä, joten supistuksen kestoa oli vaikea arvioida ja supistuksen välit laskin sitten aina kipuhuipusta seuraavaan. Kello 5.00 tulleen supistuksen jälkeen kipu hävis ja sitten tulikin enään yksi lievempi supistus. Joskus kuuden aikaan sain unen ja puol kasin aikaan heräilin. Ehdin yöllä jo miettiä että nytkö ne sitten tulee, mutta onneks ei vielä. Varmuuden vuoks soittelin aamulla naistenklinikalle ja kyselin olisko hyvä tarkistaa missä mennään, mutta parempi etten mennyt. Tuumasivat, että alkavat vielä uudestaan jos paikkoja aletaan ronkkimaan. Yöllisistä supistuksista muistoksi jäi jatkuva alaselän jomotus, mutta ei onneks enään montaa viikkoa tarvii kärvistellä.
Oltiin muutenkin ajateltu mieheni kanssa ottaa masukuvat musta lauantaina ja kaikista kivuista ja väsymyksestä huolimatta päätin, että nyt ne vaan on otettava tai muuten niitä ei ehkä ehditä ottamaan ollenkaan. Olin ajatellut laittaa itseni oikein nätiksi, mutta meikkaamiseenkin meni jo monta tuntia kun joutu pikkuhiljaa meikkaamaan ihan vähän kerrallaan, joten luovutin hiusten suhteen. Ei vaan voimat riittäneet.
Mies otti kuvia ja mä yritin parhaani mukaan jaksaa seistä, olla näyttämättä väsyneeltä ja peittämään kivun. Ihan kivoja kuvia tuli ja tänääm innostuin leikkimään photarilla :)
Tällä viikolla Mikon veli saa tulla vielä nappaamaan muutaman kuvan meistä yhdessä. Yritettiin itse ensin, mutta vähän säätämiseks meni kun Mikko joutu ravaamaan kameran luota kuvaan enkä mäkään oikein enään jaksanut.
Raskauskuvat Rv 32+4
 |
| Saatiin me tällanen itse itsestämme otettua |
 |
| ja tällanen myös |
Lauantain ja sunnuntain välisen yön nukuinkin taas hyvin... tai no mun hyvin nukutut yöt takoittaa sitä, että herään vähintään tunnin välein vessaan ja juomaan ja ehkä vähän venyttelemäänkin.
Halusin sunnuntaina päästä pois kotoa ja nähdä meren. Rannalle on ihan turha edes kuvitella menevänsä, mutta ajettiin Kallvikiin syömään jäätelöt. Siellä oli varjoa ja mukava tuulenvire vilvoittamassa. Olavikin pääsi mukaan :)
 |
| Siellä se meri näkyy ihan vähän puiden lomasta. Lähemmäs ei menty, koska en olis jaksanu kävellä eikä Olavikaan olis saanut mennä tästä pidemmälle. (kännykkäkameralaatu) |
 |
| Olavilla oli kuuma, mutta onnek oli Oltsun oma vesipullo matkassa. |
Viime yö oli taas tuskanen. Ei supistellut kovinkaan paljon, mutta pojat on tainneet laskeutua niin reippaasti että painavat jotain uusia hermoja. Alavatsa, kyljet ja selkä hirmu kipeenä.... mukavasti vihloo. Pojat on liikkuneet tänään laiskasti, siispä olen tehnyt liikelaskentaa moneen otteeseen. Onneksi aina kuitenkin saanut riittävästi liikkeitä tunnissa :) Toivottavasti ei jäätelönsyönti reissusta nämä olot kuitenkaan johdu. Tämä päivä mennyt siis maatessa, kipuja kestäessä ja liikkeitä laskiessa. Toivottavasti ens yönä sais taas nukuttua ja huomenna olis vähemmän kivulias päivä. Huomenna olis mun siskon synttärikahvittelut ja kovasti tahtoisin päästä sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti