Mitä vanhempainvapaan jälkeen?

Äitiys- ja vanhempainvapaat ovat ohi mennyttä elämää. Ennen äitiyslomaa ajattelin, että mullahan on tässä mielettömän paljon aikaa olla kotona lasten kanssa. Ehkä jopa kyllästymiseen asti. Nyt on pakko myöntää olleeni väärässsä. Ihanaa toki, että meillä täällä Suomessa on mahdollisuus olla kotona pitkään, mutta vuosi on vaan mennyt hurjan nopeasti (vaikka voisinhan mä olla vielä muutaman vuoden lisääkin), aivan liian nopeasti. Tarkoitus oli alunperin palata täyspäiväisesti työelämään syyskuun alussa. Toisin kävi. En ollut valmis laittamaan muruttimia vielä päiväkotiin, enkä olemaan erossa heistä niin paljon. Päätimme siis, että jään vielä hoitovapaalle tämän vuoden loppuun. HUH helpotus!!!!

Nyt on hetki aikaa totutella ajatukseen päiväkodista ja työstä. Jotenkin jännä, vaikka itse työkseen on hoitanut lapsia ja tietää jotain päivähoidostakin työntekijän näkökulmasta, on se ajatus omien lasten hoitoon jättämisestä niin kovin pelottava. Siihen liittyy myös oma ahdistukseni omasta lapsuusajan hoidosta. Päiväkodissa ei ollut mitään vikaa, siellä oli kivat tädit, kivat kaverit ja kivaa tekemistä. Mulle itselle vaan oli kamalaa jäädä sinne. Olisin halunnut vain olla äidin tai isän kanssa kotona.

No päiväkotipaikat on pojille kuitenkin hakuun laitettu ja toivotaan, että pojat pääsevät ihanaan paikkaan hoitoon ja saavat paljon uusia kavereita. Mua se hoitoon jättäminen raastaa varmasti paljon enemmän kuin poikia.

Nyt hoitovapaalla totuttelen hiljalleen työntekoon ja pojat saavat olla hoidossa mun vanhemmilla. Käyn muutamaan kertan viikossa Kuva-Ahdilla kuvailemassa lapsia pienissä kerhoissa ja päiväkodeissa. Tässä työssä yhdistyy oikeastaan mun kaksi ”työtä” lapset ja valokuvaus. Nyt vaan en ole vastuussa yhdestäkään lapsesta, vain heidän valokuvistaan. Kuvauskeikat ovat olleet mukavia ja piristäviä. On se ihana välillä tehdä jotain ns. omaa ja eipä tuo pieni lisätienestikään pahitteeksi meidän taloudessa ole.

Nyt nautin keikkatyöstä ja siitä, että voin vielä olla poikien kanssa kotona niin kauan kuin sitä kestää.

Meidän sohvaperunakin pääsi kuvaan.